VIK07: Journalismi 2

Hei,

4.jakso on jo takana päin ja viimeinen jakso eli 5.jakso alkoi viime viikolla. Tämän 5.jakson jälkeen (toisin sanoen 6 vkon päästä) alkaa sitten kesäloma, ihanaa! Kuusi viikkoa ei ole enää kovinkaan paljon. Aina se lukuvuosi vain menee tosi nopsaan, hassua.

Ajattelin tulla kertomaan tänne blogiini kuitenkin nyt fiiliksiä journalismin 2.kurssista, jonka kävin viime jaksossa. Kurssilla teimme gallupin, kolumnin, henkilöjutun, reportaasin ja TV-videon. Lisäksi vierailimme Aamulehdessä ja Voionmaan opistolla. Ne vierailut olivat todella mielenkiintoisia. Myös eräs harjoittelija tuli pitämään meille muutamia tunteja.

Kurssitöistä lempparini oli varmaan gallup, koska emme olleet tehneet sellaista journalismin 1.kurssilla. Menin haastattelemaan konservatorion opiskelijoita ja muusikkoja. Kysyin heiltä, että mitä soittimia he soittavat, kuinka kauan he ovat soittaneet ja miksi he soittavat juuri kyseisiä soittimia. Aluksi tietenkin tuntui oudolta mennä puhumaan ventovieraille ihmisille, mutta pikkuhiljaa se alkoi luonnistua. Haastattelin eri ikäisiä ihmisiä ja sain erilaisia vastauksia, mikä teki haastatteluista mielenkiintoisia. Ja kun itsekin käyn soittotunneilla siellä samassa paikassa, niin oli kiva tarkastella paikkaa eri näkökulmasta. Gallupista tuli todella onnistunut!

Kurssin aikana opin yhä enemmän toimitustyön taitoja ja myös enemmän itse toimittajan työstä. Vierailujen kautta sain tietoja viestinnän alan opinnoista. Kehityin myös kirjoittamisessa ja opin uudenlaisia tekniikoita saada inspiraatiota.

Tykkäsin journalismin 2.kurssista. Kirjoittaminen on selvästi vahvuuteni ja sainkin journalismin 2.kurssin kurssiarvosanaksi 9 🙂

 

 

 

Advertisements

EAB306-kurssin blogipostaus 2: ¿Sabías? Los hechos del deporte en España

¿Sabías que…?

  • En 1992, España era “el dueño” en los Juegos Olímpicos del verano. España participé a la competencia de olímpicos por primera vez en 1900. Después de eso, ha participado desde 1920.
  • Una selección fútbol de España vencen en los Mundiales en 2010 y era cuarto el mejor en los Mundiales en 1950.
  • Los equipos compañias FC Barcelona y el Real Madrid son los mejores equipos.
  • equipo nacional de futsal es el mejor en el mundo, llamado “uno” del mundo.
  • El tenis es el deporte de requeta más popular en España. Los españoles son muy buenos en el tenis y en el golf. Los otros deportes de requeta son por ejemplo frontón y padel.
  • Ciclismo, la vela, el patinaje artístico y el judo son los deportes populares en España. Una vuelta de España es una gran competencia deportiva en ciclismo.
  • Los deportes de motor han sido exitosos, incluyendo el piloto de autos de rally Carlos Sainz y el piloto de Fórmula 1 Fernando Alonso.
  • Las corridas de toros son una fiebre popular tradicional.
  • Las corridas de toros del Festival de Pamplona San Fermín son un gran evento mediático.

EAB306 -kurssin blogipostaus 1: ¿Sabías? Los hechos de la cultura comer en España

¿Sabías que…?

  • Los personajes españoles aprecian las materías primas buenos.
  • El desayuno habitualmente es la comida más pequeña del día. Contiene café con leche frecuentemente. Come en la casa o en el café del barrio. Con cafe con leche, las manjares de desayuno más populares están la tostada simple con confitura, la tortilla de patatas tracional, el muffin limón “magdalena” y los churros deliciosos con la salsa de chocolate.
  • Los pudines españoles con nata están crema catalana y flan. Puedes lo disfrutar con café.
  • Los restaurantes abrirse a las ocho de la noche, que estipula, que los finlandésas tienen que lo habituan. Es muy difícil por los finlandéses.
  • Los vinos españoles es el parte importante en la comer cultura local. Por ejemplo sangria es una bebida muy popular.
  • Zumo de naranja es zumo fresco usual. Los puntos de zumo fresco hacen muchos cúmulos de naranjas. Los conoces. Los encontras fácilmente y rápido porque los hay en la cada esquina.
  • Los precios están razonables en España.

Fiilikset 3.jakson viestinnästä jälkikäteen osa 2: ilmaisutaito 2

Ilmaisutaito 2 oli erittäin mukava ja rento kurssi, niinkuin valokuvaus 1 -kurssikin (kerron sen valokuvauskurssin fiiliksistä aikaisemmassa postauksessani, tsekkaa myös se!). Sillä ilmaisutaidon 2.kurssilla oli enemmän opiskelijoita kuin vuosi sitten olleella ilmaisutaidon 1.kurssilla. Kurssilla oli silti kivaa, sillä siellä oli niin paljon tuttuja, joista suurin osa oli luokaltani ja kurssin aikana ilmaisun harjoitusten kautta opin tuntemaan heidät jopa paremmin. Meillä oli hyvä yhteishenki, niinkuin oli ollut 1.kurssillakin vaikkei meidän luokkalaisia ollut siellä yhtä paljon! Se on hauska juttu, kuinka jokaisesta ihmisestä voi oppia jotain uutta jollain tavalla jotakin kautta lähes joka päivä/joka viikko. Kurssin aikana teimme vanhojen tuttujen harjotusten lisäksi myös uusia harjotuksia. Harjoittelimme rentoutumista, opimme mokaamaan lisää ja leikimme Ihmissusi- ja Kullervo-nimisiä leikkejä. Monien stereotypioiden kautta opimme myös nauramaan tyypillisille ja noloillekin tilanteille, joita elämässä saattaa joskus kohdata, esim. maailman ujoimpien ihmisten pikkujoulut. Huumorin kautta asiohin oli porukalla kiva heittäytyä. Kokeilimme haastaa myös 1.kurssin tavoin itseämme sellaisiin rooleihin, jollaisia emme pohjimmiltamme ole. Itse kokeilin olla sellainen johtajatyyppi, joka oli oikeastaan lähes koko ajan äänessä ja niinkuin 1.kurssillakin totesin, myös silloin 2.kurssillakin huomasin varmasti, etten viihdy sellaisessa roolissa. Pidän siitä, että saan olla oma itseni, joka on sopivissa määrin äänessä eli ei liian vähän eikä liian paljonkaan. Kurssin aikana, aika lailla jo kurssin alussa oli hauska soveltaa ennen joululomaa yksin ja pienryhmässä Hamlet-näytelmän tekstejä arkipäiväisiin tilanteisiin. Lisäksi teimme harjoituksen toisesta arkisesta tilanteesta, jolloin ihmisten suhtautuminen & asenteet asioihin muuttuivat, kun jotain tapahtuu, esimerkiksi kun joku uusi ihminen tulee juttelemaan luoksesi. Oli hauska työskennellä sattumalta kaksi kertaa melkein saman pientyöryhmän kanssa ja tehdä heidän kanssaan niitä harjoituksia.

Kurssin aikana kävimme myös seuraamassa Frenckelissä esitettävän Kahdeksantoista-näytöksen harjoituksia. Kävin katsomassa sen heti siitä viikon päästä uudelleen esitysvalmiina. Oli myös hauska nähdä TTT:n Tytöt 1918 -musikaali, niin sai vertailla niitä keskenään, vaikkei se TTT:n näytelmä ollutkaan osa ilmasutaidon kurssisuoritustani. Kahdeksantoista-esitys kertoi asiat nuorten näkökulmasta, jota oli mielestäni erityisen kiva katsoa. Minulla on tässä jaksossa äidinkielen puheviestinnän kurssi ja menemmekin ensi kuussa katsomaan Teatteri taistelussa -näytelmää ja haastattelemme sen näyttelijöitä & varmaan katsojiakin yleisöstä sinä päivänä. Jännittävää, mielenkiintoista ja hauskaa! Saan senkin näytelmän nähdä ja verrata sitä näihin kahteen muuhun versioon.

Ilmaisutaito- ja valokuvauskurssi olivat kummatkin todella opettavaisia ja samalla myös mukavia tunteja rankkojen lukuaineiden keskellä. Ne olivat luovia ja saivat mut ajattelemaan asiat eri kantilta. Oli myös mukavaa, että kummankin kurssin opet olivat tosi rentoja & he halusivat välillä jutella myös muuten vain mistä vain aiheesta, joten ne eivät tuntuneet liikaa vakavilta, normaaleilta oppitunneilta. Oppimisen voi tehdä myös hauskanpidon kautta ja kaikki viestinnänopettajat hallitsevat sen taidon.

Hauskinta tässä kaikessa on se, että olen liian itsekriittinen, tietenkin. Se ominaispiirteeni ei tule kenellekään yllätyksenä, jos mut tuntee. Tai no, eiköhän jokainen ihminen ole jossain määrin itsekriittinen, mutta siinäkin on suositusrajansa. Luulin, etten ole kehittynyt asioissa niin paljon ilmaisutaidon 2.kurssilla kuten 1.kurssilla, mutta tietystihän minä olen kehittynyt, kun jälkeenpäin asiaa pohdin, mietiskelen ja ajattelen ja myös vieläpä monipuolisestikin. Ja c’moon, Sofia, sinun ilmaisutaidon 2.kurssin arvosanaksesi tuli 9 ja valokuvauksesta 8. Ei kukaan ihminen voisi olla tyytyväisempi tällaisista kurssiarvosanoista.

Ilmaisutaidonkin kannalta aion rohkeasti heittäytyä sosiaalisissa tilanteissa jatkossakin ja olla myös leikkimielinen. Ilmasutaidon 2.kurssi opetti ja vahvisti 1.kurssin asioidenkin kautta, että elämä ei ole liian vakavaa ja leikkiminen on tervettä, eikä leikkimielisyyttä tarvitse karsia ja viedä pois itseltään. Nyt 18 vuotta täyttäneenä olen huomannutkin, että vaikka tiiän, että leikkimielisyys on hyvä piirre aikuisuudessakin, niin silti paineet siinä samalla myös kasvavat. Sehän on aivan turhaa, sillä täysi-ikäisenä leikkimielisyydestä ei kannata kokea häpeää. Ja vaikka en olekaan mikään tutkija tai psykologi tai mitään sellaista/senkaltaista, monet ihmiset ovat varmasti tutkitustikin iloisempia, tyytyväisempiä ja jopa luovempia, kun osaavat leikkiä ja heittäytyä hassuttelemaan. Muutenkin aikuisuudessa vastaantulevat vastuumäärätkin voi kääntää uteliaisuudeksi, jännäriksi ja siistiksi extraksi, johon kyllä tottuu ajan kanssa.

Ei mulla oikeestaan muuta kuin että toivon, että nautitte postauksistani, toivottavasti näitä oli teidän mielestänne kiva lukea ja pysykää leikkimielisinä, arvon lukijani, uskolliset tukijani & kannustusjoukkoni. ❤

Ainiin ja sitä vielä haluaisin sanoa teille, että hyvää viikonloppua ja viettäkää mahtava ja rentouttava hiihtoloma! Tai jos hiihtolomanne on loppunut/loppumassa, niin toivottavasti teillä on ollut mukava lomaviikko ja tsemppiä arkeen paluuseen! 🙂

Heipsan, vi ses!

Sofia

Fiilikset 3.jakson viestinnästä jälkikäteen osa 1: valokuvaus 1

Tätä 4.jaksoa on kulunut jo muutamia viikkoja ja hyvin fiiliksin aloitin silloin sen jakson. Kokeenpalautukset olivat viime viikolla ja tuli tosi hyviä numeroita! Olen kaikin puolin tyytyväinen työni tulokseen ja avoimin mielin & optimistisesti toivon, että tämäkin jakso sujuu yhtä hyvin kuin muutkin jaksot tähänkin mennessä. 🙂

Nyt voitaisiin kuitenkin jotenkin yrittää palata aikakoneella hetkeksi viime jakson aikana suorittamiini viestinnän kursseihin: VIK3 (valokuvaus 1) & VIK11 (ilmaisutaito 2). Tässä postauksessani käsittelen toista niistä kursseista, valokuvauskurssia (toisen kurssin, eli ilmasutaidonkurssin, fiilikset löytyvät nextistä postauksestani. Lue toki sekin ja myös tämä postaus loppuun 🙂 ). Tykkäsin kummastakin kurssista kovasti! Vaikka valokuvaustunnit olivatkin sijoitettu just sille koodille lukkariin, kun motivaatio voisi olla ihan nollissa ja väsymys aivan sietämätön, niin siltikin mun mielestä se oli ehdottomasti worth it!

Valokuvauskurssilla opin siis kaikenlaista valokuvaamisesta ja kameran käytöstä sekä sen asetuksista. Pimiössä oli kiva käydä kurssin lopussa, vaikka etikan haju olikin aika epämiellyttävä. Niinkuin varmasti moni, myös minä tein aika paljon virheitä kurssin aikana asioita opetellessani, mutta harjoittelin tietenkin kuvaamista ahkerasti kaikesta huolimatta ja jatkoin yrittämistä, koska virheistä ei pidä lannistua ja yrittäminen aina palkitaan! En tehnyt sitä ainoastaan siksi, että se on koulutyö, vaan myös ihan omaksi ilokseni. Ja enhän ole toki mikään ammattikuvaaja, mutta se ainakin riittää mulle, että ainakin itse tykkään niistä ottamistani kuvista. Lisäksi tykkään muistella hyviä hetkiä niiden kautta ja haikailla niiden hyvien hetkien perään. Vaikka monet varmasti aina huomaavat mun seurassa aikaa viettäessään, että otan kuvia vähän kaikesta, oli kyse kahvitteluhetkistä keskustan kahviloissa tai ulkoilulenkistä lähimetsässä, niin silti osaan myös nauttia niistä hetkistä ja laittaa kameran välillä myös syrjään. Kaikkein parhaimmat muistot voivat tallentua mieleen ja muistiin myös siten, kun niitä ihastelee vain omin silmin, eikä vain kameran linssin/pienen ruudun kautta. Otan tosi monet kuvat omalla kännykälläni, koska siinä on niin hyvä kamera ja välillä kuvaan myös järkkärillä. Käytin vaivaa ja aikaa valokuvauskurssin portfolion laatimiseen ja täyttämiseen. Sekin merkitsi sitä, että olin aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Välttämättä kaikki, jotka portfolioni kuvat ovat nähneet, eivät pidä niitä kaikkia niin hienoina kuvina kuin itse pidän. Se ei kuitenkaan haittaa minua, virheistä oppii ja aion ehdottomasti mennä valokuvaus 2 -kurssille ensi vuoden keväänä lukuloman saattelemana. Siihen asti haluan kehittyä ja harjoitella kuvaamista yhä vain intohimoisemmin ja kovemmin! Inspiraationani toimivat aina mm. Konsta Punkka, Janita Autio, Heikki Salonen ja Eeva Mäkinen. Hekään eivät ole täydellisiä, sekin pitää muistaa, koska hekin opettelevat ja oppivat kaikenlaista somesuosionsa varrella. Uteliaisuus kohti uusia kuvaushaasteita, sillä pääsee jo pitkälle! Se kannattaa pitää mielessä! ❤

Sofia

 

 

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan XD : Samke TV:n joululähetys 2017 -mukana meidän työryhmän eka insertti!

Tiedän, että joulu oli ja meni ja loppiaisen jälkeen koti riisutaan joulukokoristeista ynnä muista tilpehööreistä haha 😀 mutta ajattelin linkata tänne tälläisenä myähäispostauksena Samke TV:n viime vuoden viimeisen lähetyksen, joka oli jonkin verran jouluaiheinen, mutta siinä myös käsiteltiin vähemmän jouluisia asioita. (Tai itse asias saatte tulkita itse olenko myöhässä vai etuajassa, kun on kyse joulusta XD ) Falasia-musikaalin insertistä saattaa bongata tutun haastattelijan eli mut 🙂 olin siis mukana sitä inserttiä tekemässä. Minusta siitä tuli ihan hyvä ja sitä oli mukava tehä muiden viestintälinjalaisten kanssa!

Samke TV:n kevään aloituspalis oli jo aiemmin tällä viikolla. Ei olla vielä hirveästi hommia aloiteltu tai suunniteltu, mutta joitain juttuaiheita ollaan jo mietitty, mutta en paljasta siitä vielä sen enempää. Näette sitten kevään aikana 😉 lähetys tulee näillä näkymin julki maaliskuun loppupuolella.

Huomenna on taas maanantai, huokaus! Ja viikon päästä lauantaina koulupäivä! 😦 Siispä tsemppiä ensi viikkoon. Vielä parin viikon loppurutistus ja sit alkaakin jo tokavika jakso ennen kesälomaa 🙂 how time flies? tälläistä kevennettyä toiveajattelua.

Hope see u soon!

Sofia

Juttuni julkaistiin syksyn 2017 Murroksessa!

tein henkilöjutun toimittaja-kirjailija Katariina Baerista. Hän elää ikään kuin unelmaani ja häntä oli erittäin mielenkiintoista haastatella, koska haluaisin kirjailijaksi ja toimittajaksi. Juttuni löytyy täältä: Murros syksy 2017

Arkeen paluu tuntui rankalta eilen, mutta sitten nyt huomaan myös, että tää arkikin tuntuu välillä ihan kivalta. Loma on lomaa, eikä elämä maistuisi enää niin hyvältä, jos lomaa olisi koko ajan non stop-periaatteella. Onneksi huomasin ilokseni ja lasken välillä myös päiviä, kuinka pian talviloma on, eikä siihen ole kovinkaan monta viikkoa aikaa. Ja onhan minulla #sweet18-synttäritkin ylihuomenna, jee!

Tsemppiä juuri alkaneeseen kevätlukukauteen!

Sofia